Joulusaari on aika kummallinen paikka. Saaren talous pyörii fosfaattikaivoksen ja orastavan turismin ympärillä. Täällä asuu pari tuhatta ihmistä, jotka ovat kirjava sekoitus australialaisia elämäntapa asukkeja ja virkamiehiä sekä Australian kiinalaisia ja malesialaisia. Kylänraittia hallitsee kaivoksen satamaterminaali ja aika tavalla rempallaan olevat kaupparakennukset ja rivitaloasunnot. Saarella on yksi ainoa pankkiautomaatti, josta saa satunnaisesti rahaa. Kaikki myytävä tavara tuodaan Australiasta lentokoneella. Jos sää on huono, kuten tänään, lento peruutetaan eikä täydennyksiä tule. Kaksi sotalaivaa päivystää sataman lahdella nonstop ja on täydessä valmiudessa torppaamaan Indonesian kautta Australiaan pyrkivien pakolaisten yritykset. Saarella on useamman sadan hengen pakolaisten vastaanottokeskus, jonne on tällä hetkellä sijoitettu 150 oikeaa vankia Australiasta. Pakolaiskeskuksen infraa varten rantaan on rakennettu 14 miljoonaa aussi dollaria maksanut laiturirakennelma, joka toimii lähinnä satunnaisten huviveneiden kumiveneparkkina ja kylän poikien uimahyppytelineenä. Yksi paikallinen uimaripoika löytyi muuten Mearran kannelta toissayönä. Säikähti raukka perin pohjin kun Jukka suuntasi valonheittimen kohti ja kysyi mitä hel...

 

Kummallisinta täällä kuitenkin on kymmenien miljoonien punarapujen vuotuinen vaellus saaren keskiosien viidakoista kohti vesirajaa. Alfaurokset aloittavat vaelluksen sadekauden alussa ja muu joukko vaeltaa perässä punaisena massana, joka peittää tiet ja penkereet. Vaelluksen päätteeksi naaraat ja urokset sitten tekevät sitä, mitä naaraat ja urokset kiima-aikaan tekevät. Jonkun ajan kuluttua naaraat munivat munat rannalle ja vajaan kuukauden kuluttua munista kuoriutuvat pikkuruiset punaravunpoikaset aloittavat vaativan vaelluksen takaisin kohti viidakon suojaa. Vaelluksen aikana osa saaren teistä suljetaan liikenteeltä useiksi päiviksi. Keskustassa on ilmoitustauluja, joissa kerrotaan, mitkä tiet ovat suljettu kuin Alpeilla konsanaan lumivyöryjen aikaan. Yhtä kummallisia otuksia ovat saarella asustavat jättimäiset rosvoravut. Rosvoravut ovat taitavia kiipeilijöitä, jotka varastavat kaiken laisia kiiltäviä esineitä, mitä niiden reitille sattuu.

 

Olemme nyt olleet täällä kaksi vuorokautta. Vettä on satanut käytännöllisesti katsoen koko ajan. Emme anna sään lannistaa tunnelmaa. Viidakkokierros on tehty, punaravut ja rosvoravut on bongattu, samoin aivan mahdottoman majesteettinen blowhole eli sellaiset reiät, josta Intian valtameren maininki heittää aallon vesisuihkuna korkealle taivaalle kumisevan äänen säestyksellä. Muun WARC porukan kanssa on vietetty grillijuhlaa, jossa suomalaiskansalliseen tyyliin eristimme itsemme ihan oman sadekatoksen alle. Purjevauriot on korjattu ja ruokavarannot täydennetty niin, että emme varmasti näe nälkää enne Mauritiusta. Nyt kajuutassa soi Koira ottaa haltuun soittolista ja miehistö alkaa painua yöpuulle. Onhan kello jo puoli kymmenen!