Ehdimme viettaa pari paivaa Moorealla joka olikin miellyttava lomasaari. Paljon resortteja mutta silti melko rauhallinen ymparisto aivan upeassa vuoristomaisemassa. Ajelimme autolla paivan ja kavimme palmu biitsilla lounaalla (jossa naisisto kokeili palmun runkoa, kts kuva) seka Belvedere vuorella josta on vaitetysi  “maailman upein panoraama nakoala”- ehkapa meidan kokemuspakki alkaa olla taynna kun emme pitkaan haukkoneet henkea panoraaman edessa vaan otimme pari pakollista kuvaa ja pakenimme nopeasti hyttysia takaisin autoon.

 

Saarelle oli myos mahdutettu yksi golfkentta jonka kavimme kokeilemassa, tilaa oli silla olimme ainoat pelaajat. Kentta on joskus olut upea paikka ja oli sita edelleen ainakin maisemien puolesta. Tyttojoukkoe (J& AM) paihitti pojat (M&J) rinnan mitalla tiukan “best ball ”kisan jalkeen.

 

Mainittavaa on etta Moorea Yach Clubilla saimme ensinmaisen kerran, sitten Galapagogsen, kunnon Pina Coladat. Siita innostuneena kokeilimme myos muita drinkkeja kun oli kerran oikein “happy hour” tilanne.  Aamu valkeni veneella sumuisena. Jatkoimme silti matkaa paakaupunki Papeteelle jonne oli vain parin tunnin purjehdus.

 

Papeteella vene tyhjennettiin tavaroista ja peitelevyja myoten, kuivattiin ja pestiin kloorilla yms myrkyilla perusteellisesti. Onneksi oli aurinkoista (mutta kuuma kuin patsissa) silla tanaan on satanut kuin saavista koko paivan. Illalla on viela WARC tilaisuus ja aamu seitsamalta Leg Leguan hyppaa Suomen koneeseen 28 tunnin lennolle ja keraa lennolla voimia Vapun viettoon.

 

Leg Leguan ( Galapagos-Tahiti) on ollut kasittamattoman hieno matka, maileja 4000 (7400km) , 24 yota yovahdeissa, ei naarmuja isompia loukkaantumisia, ei kapinoita eika edes sanomista ole tullut. Kokemusten maaraa ja ainutlaatuisuutta ei tassa vaiheessa voi edes taysin hahmottaa. Lahdemme kotiin innolla ja haikeudella.

 

Leg Leguan kiittaa kantahenkilokuntaa upeasta matkasta  ja tietenkin kaikkia uskollisia lukijoitamme seuraamisesta ja lukuisista viesteista.

 

Mearralla kaikki hyvin!