Efraim Pitkatossun jalanjaljilla

Mearra Nieida
Pekka Salonoja
Tue 9 Feb 2016 17:09
Tiistai 9.2.2016
Sijaintimme 08:27.6N 79:00.0W
Tanaan Mearra Nieida miehistoineen teki varsinaisen loydon Las Perlaksen
saarilta. Toki tiesimme etukateen etta Persian shaahi oli taalla maanpaossa
aikoinaan ja etta Selviytyjat- tvsarja on taalla kuvattu. Mutta tanaan
meille selvisi viela suurempi saariin liittyva uutinen. Isla de Reyn saarelta
loysimme nimittain kylan nimelta Esmeralda. Soiko kenellakaan kellot? Mista
Esmeraldan kyla on maailmankuulu? Aivan oikein. Kymmenen pistetta. Se on juuri
se kyla minne Peppi Pitkatossun isa Efraim Pitkatossu paatyi aikoinaan
Neekereiden kuninkaaksi. Tana paivana tuo arvonimi olisi varmaan jotain
seuraavaa: valtaosin tummaihoisista henkiloista koostuvan kuntayhtyman
demokraattisesti valittu hallinnollinen esimies.
Mutta jo pelkastaan taman kylan nimi, Esmeralda sointuu niin kauniisti
taalla Tyynella valtamerella. Niin kuin sointuu kauniisti myos Pepin koko nimi.
Ja sehan oli Peppi Lotta Sikuriina Ulla Gardina Efraimintytar Pitkatossu.
Pepin isahan lahti seilaamaan maailman merille. Han oli seitseman meren
sankari, niin kuin muistamme elokuvasta Peppi Seitsemalla merella. Ja
tanne Esmeraldan kylaan Tyynelle Valtamerelle Peppi saapui elokuvassa isaansa
tapaamaan. Tuo kohtaus on yksi dokumenttielokuvahistorian suurista
kohtauksista.
Totta kai Mearra Nieida suuntasi heti auringon noustessa tahan
historialliseen kohteeseen. Kun tahystajamme katse ensimmaisena poimi kylan
kauniin silhuetin horisontista, tarisi han jannityksesta. Harvoin on Mearra
Nieidalla kuultu “maata nakyvissa” huudossa vastaava tunnelatausta.
Jouduimme jattamaan veneen ankkuriin kylan edustalle. Tungos kumiveneeseen
oli kova. Kuka meista ensimmaisena nousee Esmeraldan kylan rannalle? Ja
ensimmaisena korkokenkansa Esmeraldan hiekalle laski Kicka.
Saman tien meita vastaan juoksi joukko saaren pikkulapsia. Nayttaako kukaan
heista mahdollisesti Efraim Pitkatossun jalkelaiselta? No, ei nayttanyt. Paivan
aikana tapasimme useita kylalaisia, opettajan, paikallisen poliisin, kioskin
pitajan ja kalakauppiaan. Uskomatonta mutta totta, kellaan heilla ei ollut
aavistustakaan kuka merkkihenkilo on saaren johtohahmona aikoinaan vaikuttanut.
Ei kenellakaan.
Kansakunta, joka ei historiaansa tunne, elaa ikuisessa epavarmuudessa. Tama
vanha viisaus sopii hyvin nykyiseen Esmeraldan kylaan, jonka muinainen
(oletettava) loisto on tanaan muisto vain. Kyla oli kokolailla rahjainen ja sen
nykyinen establismentti kiinnnittaa huomiota aivan sivuseikkoihin. Kun
esimerkiksi Mearra Nieidan miehisto raskaan tutkimusretken paatteeksi haki
kaupasta muutaman oluen ja istahti niita juomaan kylan kirkon rappusille, niin
jo oli konstaapeli paikalla meita pois haatamasta. Ja samaan aikaan rannalla oli
nuorisojoukko kumiveneemme kimpussa pahat mielessa, purkamassa kumivetta pieniin
palasiin. Onneksi kapteenimme Pekka oli valppaana ja paatti menna venetta
tarkkailemaan. Han naki tihulaiset ja ajoi heidat tiehensa ennen kuin pahempaa
vahinkoa paasi tapahtumaan.
Olemme melko varmoja etta Efraim Pitkatossun valtakaudella kirkon portailla
olisi olutta saanut juoda eika pikkupojat olisi tuolloin uskaltaneet vieraiden
veneisiin kajota. Niin se maailma muuttuu.
Hiukan pettyneina palasimme Mearra Nieidan kannelle paivan antia
vatuloimaan. Lohdutukseksi paatimme syoda lounaan, chilipastan jossa ripaus
valkosipulia seka paalla rapeaa pekonia ja pannulla paistettuja jattikatkaravun
pyrstoja. Viinina italialaista Pinot Grigoa. Paatimme siis jatkaa Mearra
Nieidalla italialaisia viikkoja.
Pienesta pettymyksesta huolimatta Mearra Nieidalla kaikki hyvin.
Kuvatekstit: 1) Esmeraldan kyla, edessa myrskylintuja, sukua lokeille. 2)
Jaana peuhaa Efraim Pitkatossun mahdollisten jalkelaisten kanssa. 3)
Ruotsalais-Esmeraldalaista perinneruokaa. Maistuu ihan kanalle.
|